georghenrikwrede

Tänään (26. helmikuuta 2026) julkaistaan teos, joka jokaisen vanhemman, kasvattajan ja päättäjän tulisi lukea: Freya Indian GIRLS®: Gen Z and the Commodification of Everything India on nuoren sukupolven ääni, joka ei pyytele anteeksi vaan perkaa armottomasti sitä digitaalista kokeilua, jonka koekaniineiksi olemme asettaneet kokonaisen sukupolven. Tämä aihe on minulle henkilökohtainen. Muistan elävästi ajan Mannerheimin Lastensuojeluliitossa (MLL), kun kehitimme Nuortennettiä. Se rakennettiin vilpittömästä halusta luoda turvallinen satama digitaaliseen maailmaan, täydentämään Lasten ja nuorten puhelinta. Uskoimme silloin, että internet voisi olla voimavara. Mutta samoihin aikoihin nousi ilmiöitä, kuten Ask.fm – alustoja, jotka perustuivat anonyymiin julmuuteen ja huomion kalasteluun. Jo tuolloin näimme varoitussignaaleja, mutta harva meistä osasi ennustaa romahduksen mittakaavaa Persoonallisuuden katoaminen algoritmiin Freya India nostaa esiin hyytävän havainnon: ”Kenelläkään ei ole en...

Kun Yhdysvallat valmistautuu juhlimaan 250-vuotista itsenäisyyttään, maailma seuraa hämmentyneenä presidentti Trumpin uusia toimeenpanomääräyksiä. Helmikuun 20. päivänä annettu ilmoitus 15 prosentin globaalista tuontitullista, joka astuu voimaan tiistaina 24. helmikuuta 2026, ei ole pelkkää "Trumpismia". Se merkitsee paluuta Yhdysvaltain perustuslailliseen juurensa. Suomessa, jossa olemme tottuneet pitämään sääntöpohjaista vapaakauppaa lähes pyhänä totuutena, on nyt aika herätä historialliseen realismiin. Historiallinen konteksti: Tullit itsenäisyyden polttoaineena Yhdysvaltojen synty ei ollut pelkkä filosofinen keskustelu vapaudesta, vaan kapina merkantilistista talousjärjestelmää vastaan. 1760-luvulla Britannian imperiumi pyrki kattamaan seitsenvuotisen sodan velat asettamalla siirtokunnille useita tulleja ja veroja – kuten Sugar Actin, Stamp Actin ja erityisesti vuoden 1767 Townshend Actsin, joka verotti lasia, lyijyä, paperia ja teetä. "No taxation without representa...

Viime viikkoina digitaalinen maailma on kokenut älyllisen maanjäristyksen. Kaksi tekstia on levinnyt kulovalkean tavoin, ja ne edustavat tekoälykeskustelun kahta ääripäätä. Toisella puolella on Matt Shumer, joka varoittaa "helmikuun 2020 hetkestä" – siitä pisteestä, jolloin maailma muuttuu peruuttamattomasti. Toisella puolella on Will Manidis, joka kutsuu suurta osaa nykyisestä AI-hypestä "työkalun muotoisiksi esineiksi" (tool-shaped objects). Yksi kiinnostava keskustelu näistä kahdesta, ja näkökulmia tuotiin esiin Reid Hoffmanin ja Aria Fingerin Possible podcastin tuoreimmassa jaksossa. Minulle heräsi kysymys, joka jokaisen strategisen johtajan on kysyttävä itseltään: Mittaammeko me tuottavuutta vai ainoastaan tuottavuuden tunnetta? Shumerin hälytys: Kun koodi alkaa kirjoittaa itseään Shumerin viesti on raaka: tekoäly ei ole enää apuväline, se on tekijä. Helmikuun 5. päivä 2026 (nykyhetki) jää historiaan päivänä, jolloin uudet mallit, kuten GPT-5.3 Codex, osoittiva...

Passibyrokratia – Oppikirjaesimerkki virkakoneiston itsensä työllistämisestä? Iltalehti uutisoi äskettäin, että Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vastustaa Suomen passien voimassaoloajan pidentämistä kymmeneen vuoteen. Perusteluina kaikuvat tutut virret ”turvallisuudesta” ja ”teknisestä kehityksestä”. Analysoidaanpa tilannetta kuitenkin kiihkottomasti: Jos tekniikka todella vaatisi viiden vuoden syklin, miten on mahdollista, että esimerkiksi Viro, Saksa, Yhdysvallat ja lähes koko muu Eurooppa selviävät kymmenellä vuodella? Onko heillä huonompi turvallisuus, vai yksinkertaisesti tehokkaampi hallinto? Schengenin paradoksi Tilanne muuttuu erityisen mielenkiintoiseksi, kun nostamme katseen Eurooppaan. Espanja teki hiljattain päätöksen laillistaa 500 000 maahanmuuttajaa. Kun nämä henkilöt aikanaan saavat Espanjan passin, se on voimassa kymmenen vuotta. Nämä EU-kansalaiset voivat sen jälkeen liikkua vapaasti Schengen-alueella, myös Suomessa. Samaan aikaan suomalainen virkakoneisto vaatii, ...