Byrokratian karsiminen eli ”red tape” -ilmiön vähentäminen on noussut jälleen kerran vilkkaaseen keskusteluun niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Aihe on ollut esillä eri yhteyksissä, muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon aloitteiden takia. Aihe käsiteltiin myös ansiokkaasti The Economistin, uudessa numerossa (EU lauantai 1.2.2025). Myös Euroopan Unionin uusi komissio on nostanut sääntelyn vähentämisen ja yksinkertaistamisen yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi.
The Economistin mukaan ”anti-red-tape-vallankumous on käynnissä”. Lehti nostaa esiin useita esimerkkejä eri puolilta maailmaa, joissa hallitukset pyrkivät vähentämään byrokratiaa ja parantamaan toimintaympäristöä.
Toinen esimerkki on Donald Trumpin 10-to-1 -sääntelyn vähentämisohjelma, jossa jokaista uutta sääntöä kohden vaaditaan että tehdään esitys vähintään kymmenen vanhan perumisesta. ”Presidentti Donald J. Trump käynnistää massiivisen 10-1-sääntelyn vähentämisohjelman”, todetaan Valkoisen talon tiedotteessa (White House, 25.1.2025)
Myös Euroopan Unionissa on herätty byrokratian haasteisiin. ”EU laajentaa yksinkertaistamisohjelmaa karsiakseen byrokratiaa”, uutisoi US News (29.1.2025). EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti jo syyskuussa että ”meidän on vähennettävä byrokratiaa ja tehtävä sääntelystä yksinkertaisempaa ja selkeämpää” (Politico, 23.9.2024).
Oma kokemukseni opetus- ja kulttuuriministeriössä työskennellessäni on antanut hyvän näkymän siihen, kuinka monisyinen ja haastava byrokratian karsiminen on. Sääntelyviidakkoon on helppo eksyä, ja usein hyvää tarkoittavat säännökset voivat käytännössä muodostua esteiksi ja hidastaa toimintaa. Liiallinen byrokratia voi lisätä kustannuksia, turhauttaa ihmisiä ja jopa estää innovaatioita.
Keskustelu byrokratian vähentämisestä ei ole uutta. Kysymys on kuitenkin siitä, miten tavoitteeseen päästään. Pelkkä puhe ei riitä; tarvitaan konkreettisia toimia ja selkeitä mittareita onnistumiselle. Yksi keskeinen haaste on löytää tasapaino sääntelyn tarpeellisuuden ja sen aiheuttaman byrokratian välillä. On tärkeää varmistaa, että sääntely palvelee yhteistä hyvää ja on samalla mahdollisimman kevyttä ja selkeää.
Byrokratian karsiminen voi tarkoittaa esimerkiksi lupaprosessien sujuvoittamista, lomakkeiden yksinkertaistamista ja päällekkäisten raportointivaatimusten poistamista. Tärkeää on myös kuunnella kenttää ja niitä ihmisiä, joita sääntely koskee. Heillä on usein arvokasta tietoa siitä, miten asioita voitaisiin tehdä paremmin ja tehokkaammin.
Byrokratian karsiminen on jatkuva prosessi, joka vaatii pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. On tärkeää, että aiheesta keskustellaan avoimesti ja että eri näkökulmat otetaan huomioon. Vain siten voidaan löytää parhaat ratkaisut ja luoda Suomeen entistä sujuvampi ja tehokkaampi toimintaympäristö.
On selvää, että uudet ilmiöt ja kehitys luovat tarpeita säätää uusista asioista. Hyvä esimerkki tästä on nyt hurjalla vauhdilla kehittyvä tekoäly. Voidaanko luottaa ihmisiin vai tarvitaanko sääntelyä? Britannian hallitus on ilmoittanut uusista laeista, joilla pyritään torjumaan tekoälyn avulla luotua lapsiseksuaalista hyväksikäyttöä esittävää materiaalia (CSAM). Britannia on ensimmäinen maa maailmassa, jossa tällaisen materiaalin hallussapito, luominen ja levittäminen tekoälytyökaluilla kriminalisoidaan. Tekoälyllä luotu CSAM tarkoittaa kuvia, jotka ovat joko osittain tai kokonaan tietokoneella luotuja. Ohjelmistot voivat muun muassa ”riisua” oikeita kuvia ja korvata yhden lapsen kasvot toisella, luoden realistisen kuvan. Yhteensä Britanniassa on tulossa neljä uutta lakia aiheesta. Jos käyttää Trumpin 1:10 -sääntöä, tämä tarkoittaisi, että Britannian sisäministeriön (Home Office) tulisi nyt tehdä esitys neljänkymmenen vanhan lain poistamiseksi.
Vaikka pidän lain karsimista kannattavana, tarkka suhdeluku ei ole hyvä ratkaisu. Ongelma taitaa kuitenkin olla, että innostus uusien asioiden sääntelystä on monin verroin suurempi kuin vanhojen sääntelyjen purkaminen. Välillä lainsäädännön historia taitaa olla aika pitkä. Suomessa mennään Ruotsin vuoden 1734 lakiin. Yhä voimassa vuoden 1734 laista ovat Suomessa eräät kauppakaaren ja rakennuskaaren määräykset sekä oikeudenkäymiskaaren rakenne ja muun muassa tuomarinvalan kaavaa koskeva pykälä.